Spey clave

perjantai 28. toukokuuta 2010

Tulihan ne sieltä

Loviisasta just kotiutunut ja kaikelaista tarinaa olis kerrottavana mutta aloitetaan vaikka......kalastuksesta.
Perhoilla mentiin joten ei ihme että niillä ne kalatkin tuli.
Mukavan tai oikeammin sanottu helvetin mukavan asiasta teki se että olin AJAN kanssa testinyt erillaiset välineet joten oli helppo ottaa aina pari mieleistä settiä mukaan,poikkeuksellisen tripistä teki vielä se että ahkerat heittotreenit olivat johtaneet siihen että uskalsin lähteä matkaan ilman jerkkikamoja koska perhonkin sai lentämään vaikka Norjaan asti.
Aiemmat ongelmat tartutuksen kanssa oli kanssa saatu minimoitua mutta jätti kuitenkin vielä sekin harjoittelemisen varaa,siitä kielii useampikin hukattu tärppi,istuu vaan niin vitun syvällä selkärangassa tuo vavan nosto että unohtuu tuo tuikitärkeä siimasta kiskaisu.

Suurimmaksi vitutuksen aiheeksi nousi perhojen pohjaan jäänti sille pitää koittaa keksiä jottain,samoin tuolle Predator nimeä kantavalle syheröperukematskulle.
No anyway niin keli oli kalastukseen mitä mainioin,4-5 ms tuulta,sen verran että veden pinta kivasti väreili,pilvistä ja synkkää mutta ei sateista ja pisteenä ii:n päälle oli että veskin oli noussut liki normikorkeudelle.
Perhojakin oli sitaistu muutama lisää lyhyen himavisiitin aikana muutama zibale edllisten menetettyjen korvaajiksi.
Tuohon kuvassa alimpana olevaan tärähti kolmasti ennenkun eka Hauki siihen sitten vihdoin ja viimein suostui
veneeseen asti tulemaan,kuvassa ylimpänä oleva vuorostaan uhrattiin Ahdille tulevien reissujen saaliintulon varmistamiseksi.
Alempana oleva punavalko-AH alkoi tässä vaiheessa ulkonäöltään muistuttamaan trasselitukkoa jengiraiskauksen jäljiltä ja muihin ei sitten enää nakertanutkaan.
Illalla kun ei väsyttänytkään niin kaivoin sidontakamat esille mitkä olin vahingosta viisastuneena ottanut mukaan ja jälleen yllätin itseni,tuo tinselinpaska mitä inhoan sitoa ja olenkin sitä parhaani mukaan vältellyt taipui haluaisin sanoa kun vanhalta tekijältä ja jopa tuo vitun lenkkiin dubbaus onnistui ihan tuosta vaan.
Totesin syyksi että pääsee sitomaan ilman kiireitä tai muita häiriötekijöitä,ja seuranahan mulla ei muita ollut kun koira mitä ei mun sitomisleikit paljoakaan kiinnostanut,se vaan jatkoi tyytyväisenä muniensa nuolemista.

  

Päätin samalla istumalla sitaista aiemmin sitomani Mikaela.B perhosta toisen version.
Vittu että on siistiä päästä saman tien testaamaan perhoa jonka on sitonut paria minsaa aikaisemmin.
Ja tässä perhossa oli uinti kohdillaan,nyt rupeaa tulemaan kalaa...
Vielä yksi väritehtaan mainos piti sitoa ja siinäkin uinti hyvä,mielenkiinnolla odottelemaan aamua.


Ylempi Mikaela.B ja alempi väritehtaan mainos


                                                                               





Hyvin nukutun yön jälkeen tuhti aamupala lärviin,aamutoimet ja sitten pikkuhiljaa menoksi ja parin hukkapaikan ja hukatun perhon(saatana,mm tuo väritehtaan mainos)jälkeen tulin paikalle minkä päätin olevan aamureissun tokavika.
Rauhassa kaatelin temarista kahvia ja sytytin röökin ja ihan vaan fiilistelin ja kattelin rasioita että mitäköhän tarjoaisin.

Kaikenlaista tuli jo tarjoiltua ja rupesin luopumaan toivosta kun olin näkevinäni pyörteen parin kiven välissä,vittu oliko kala vai rupeaako mielikuvitus tekemään tepposia.
Samalla joku vene alkaa pyörimään mun takana,ei saatana eikö misään muualla ole tilaa kun siinä?
Vitun nuijat parkkeeraa parinkymmenen metrin päähän odottelemaan.Päätin että nyt ei ole kiire.Sitkeesti juntit jaksoi odotella.
Vihdoin ja viimein sain aika nappiheiton niiden kahden kiven väliin ja samantien kala kiinni.
Helvetin pirteä olikin,kun sain kalan veneeseen niin kuulin kun juntit päräytti koneensa käyntiin ja lähti helvettiin.
Minä tyytyväisenä mittasin Hauen joka oli 78 cm,painosta ei tietoa,siemaisin kahvit ja vedin toisen röökin ja suunnistin takaisin mökille käymättä vikalla paikalla.
Kalastus on mukavaa kun sitä voi harrastaa ilman hosumista.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti