Terveisiä Kuusaan kuohuista

Kuusaalta eilen sitten kotiuduttu,väsytti niin vitusti ettei jaksanut eilen runoilla yhtään mitään ja hyvä niin.
Nyt hyvien yöunien jälkeen ajatukset himppasen selkeämmät.
Oli mukavaa olla ajoissa paikalla hieman tutustumassa uusiin kavereihin ja mestoihin.
Itse kun tämmönen hätähousu olen niin puoli kahden aikoihin jo valmiina,no parin röökin jälkeen seuraava poppoo ilmestyy,odotteleminen ei tunnu niin vittumaiselta hyvässä seurassa.


Pikkuhiljaa porukka alkoi olemaan kasassa ja koska moni näki toisensa ekaa kertaa niin oli helvetin hienoa ja mukavaa että aikaa oli yllin kyllin tutustua ennen kalastuksen alkua.
Pari tuntia ennen H-hetkeä pidettiin grillin äärellä safkis ja tunnelma/odotus nousi jos mahdollista entisestään.Tarinaa riitti ja makkarat ja lihikset maistui ja sitten alkoi romujen kasaaminen mikä myöskin oli helvetin hauska tehdä oikein ajan kanssa,ei mene ihan sähläämiseksi kun rauhassa voi tsekkailla mitä reppuun lataa.


Niin ja tässä vaiheessa on syytä kertoa että niinkun kuvissa näkyy niin ilma oli ihan saatanan hieno,asiasta hieman vähemmän kiinnostuneelle voi olla vaikea selittää tilannetta:
-Upea ilma
-Hyvä porukka
-Taimen-paratiisi
-24h tehokasta peliaikaa
Siinäpä on sellainen yhtälö että kalastuksesta kiinnostunut ei ihmettele että olin Lastun kanssa niskan laiturilla kello yhdessä ja svirveli toisessa kädessä ja noin nano-sekunnin yli klo 18.00 laiturilta kiiti 2 uistinta kohti odottavia taimenia.
Tekijät erottui amatööreistä nopeammin kun arvasin,Romolla pari kalaa ylhäällä jo tunnin peliajan jälkeen,Romo tekijämies muutenkin,sai paiskottua uistimen sähkölankoihin ja en jaksa uskoa että kukaan muu sieltä olisi vaivanpalkaksi saannut ylimääräisen uistimen,ja en nyt tarkkaan muista missä järjestyksessä kalat nousi mutta muistaakseni Porin pappa sai illalla yhden,no ei kai sillä järjestyksellä niin väliä.

Itsellä yksi kala noin sekunnin verran kiinni niskalla mutta usean tunnin tyhjän veivaamisen jälkeen keskittyminen ei ollut parhaimmillaan ja karkuun lähti.

Hieman ennen puoltayötä alkoi olemaan jo niin saatanan pimeää että haittasi kalastusta ja 6 tuntia tyhjänpyyntiä muutenkin takana joten uusi evästauko oli tervetullut.
Kaikki suht väsyneinä mutta tunnelma oli tosi hyvä.Makkarat lärviin ja hetki tarinointia nuotion ääressä ja sitä alkoi olemaan valmista kauraa pientä ja lyhyttä nukkumasan vierailua varten,voi vittu että volvon takapenkki voi olla epämukava,viimeksi taisin koisata auton takapenkillä joskus teininä ja silloin harvemmin yksin....No,se onkin jo toinen tarina,siitä ei enempää.


Aivan liian lyhkäisten ja katkonaisten yöunien jälkeen 03.30 kello herätti ja koska olen luonteeltani aamuäreä niin täytyy tunnustaa että vitutti herätä,mutta vaan vähän.
Vitutus hälveni todella nopsaan kun Lastun ja rokin kanssa ruvettin paiskomaan rautaa kaloille mutta ilman toivottua lopputulosta,lähimmäksi pääsi lastu mutta kala oli enemmän kiinnostunut lastun heittokohosta kun sen jatkeena olleeseen liitsiin.
Jokunen tunti jatkettiin tyhjänpyyntiä ja oli siellä muutkin pikkuhiljaa alkanut heräilemään.
Tähän väliin sovitettiin aamupala ja en tajunnut edes kysyä kuka oli keittänyt aamuiset pannukahvit mutta voi helvetti,ei olisi juurikaan paremmalta voinut maistua.

Järjetön väsykin katosi jonnekin ja jatkoin kalastusta mutta yhä ilman tulosta,en kutsu itseäni saaliskeskeiseksi mutta olisi nyt saatana joku taimen edes käynnyt moikkaamassa.
Muutamalla muulla niitä tapahtumia sitten riittikin,mieleenjäävin niistä ehdottomasti Jaakopin saama mitallinen kala,sellaista aidosti oikeata riemua mitä harvoin näkee,oma saamattomuuskin unohtui ja riemu tarttui muihinkin,täytyy sanoa että porukkahenki oli siinä tilanteessa käsinkosketeltavaa,YES,HYVÄ ME.
Vituttaa jälkeenpäin kun itsekin olin niin tohkeissani että en tajunnut ikuistaa tilannetta kuvien muodossa,no,tunne jäi.

Toinen asia mikä jäi mieleen oli Rokin mitallinen mutta rasvaevällinen kala,ja siihen jatkeeksi alamittainen,luonnollisesti molemmat takaisin.

Kolmas oli se jo kohta traditioksi muodostuva Lastun KH eli koskihauki.
Lastun mustanpuhuva ilme on aina omalla tavallaan yhtä hauska,ymmärrän toki lastun vitutuksen mutta näin sivustakatsojana... Anteeksi Lastu.

Pikkuhiljaa kuitenkin kalastus jatkui savustettujen kalojen jälkeen mutta sitä mukaa kun tyhjänpyynti jatkui ja samoiten enemmän ja enemmän vaivaava selkäkramppi alkoi saamaan ajatuksissa valtaa niin päätin pikkuhiljaa ruveta kasaamaan kamojani läjään ja loppuajan vaan fiilistellä ja niinkun kaikki hyvä niin myös tämä reissu lähestyi loppuaan,Jäljellä oli enää pakintojenjako ja Jaakopille päätyi Lastun tekemä upea Kuusaa 2010-taulu+pari mun tekemää uistinta.


Ja vielä voittaja.


Tämän jälkeen olikin edessä helvetinmoisen väsymyksen rassaama kotimatka,onneksi PAR oli kyydissä että oli juttuseuraa pitämässä hereillä,toki istuuhan kojelaudassa yksi akka navigaattorin muodossa,siitä ei tosin ole juttuseuraa eikä se muutenkaan mitään puhu....jos et törttöile liikenteessä.

Sen pituinen tarina se,ihan saatanan mukava reissu kuitenkin vaikka jossain vaiheessa rupesi tyhjänpyynti vituttamaan,mutta hyvin nukutun yön jälkeen ajatukset on tosi positiiviset,toivottavasti voidaan ottaa uusiksi.
Laitan loppuun vielä pari fotoa Kuusaan upeista koskimaisemista.