Viime päivien kelit on antanut jo hieman uskoa siihen että kalastamaankin voisi päästä,tosin kausi tuli avattua Maaliskuussa Nokisenkoskella Keski-Suomessa äärettömän huonossa kelissä mutta todella hyvässä seurassa(kiitoksia Lastu&romo)mikä olikin balsamia haavoille koska kolmen jannun yhteenlaskettu saalis+tärpit oli tasan nolla.
Yhdessä vaiheessa mietin hieman homman järkevyyttä,kaksi kundia ajaa stadista hankasalmelle ja takaisin noin 800???km seisomaan muniaan myöden lumihangessa ihan helvetin huonossa kelissä,lunta tuli välillä niin ettei muutaman metrin päässä seissyttä kaveria edes nähnyt,sormet sinisenä,liian vähän nukkuneena,eikä vähiten kalvanut edellisillan saunominen+siihen kuuluneet juomat(myös teräviä).
Yrittäkääpä selitellä jollekin maallikolle että tämä on hauskaa,nimittäin ihan oikeasti:ON!!! Tässä vuosien mittaan saaliin saaminen on ruvennut tuntumaan vähemmän tärkeältä,enemmän tilalle on tullut elämyksien hakeminen,mukavaa samanhenkistä seuraa,tarinat ja eväät nuotion äärellä.
Viime reissun jälkeen maallikko voisi kuvitella että ei koskaan enää,MUTTA itselläni ihan kauhea odotus seuraavalle koskelle suunniteltua keikkaa varten mikä tulee suuntautumaan Kuusaalle.
Porukkaa meitä on 10 heittksen innokasta kalastajaa ja koko koski vuokrattu 15-16.5 eli kokonainen vuorokausi aikaa rymytä pitkin rantoja Taimenta jahdaten,kärsiä unenpuutteesta,tavata uusia ihmisiä eli....hankkia lisää mukavia elämyksiä.
Tätä ennen pitää toivoa että kelit sallisi edes jokunen Larun keikka Meritaimenta jahdaten.
Kyllä elämä tuntuu elämisen arvoiselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti